Tilakuivaus

Yleisimmin käytetty kuivausmenetelmä perustuu rakenteita ympäröivän ilman vesisisällön laskemiseen ja ilman kierrättämiseen. Kuivauksessa voidaan käyttää adsorbtiokuivaimia tai kondenssikuivaimia. Erona laitteilla on, että adsorbtiokoneessa kostea ilma puhalletaan ulos ja kondenssikoneessa kerätään astioihin tai viemäröidään. Adsorbtiokoneilla kuivattaessa tulee huomioida koneen tarvitseman regenerointi-ilman johdattaminen koneelle.

Mikäli regenerointi-ilmaa ei johdeta koneelle tilan ulkopuolelta, tila alipaineistuu ja tilaan kulkeutuu ulkopuolelta lisää kosteutta. Tämä heikentää laitteiden kuivaustehoa huomattavasti. (rakennustieto)

Pintakuivaus /infrakuivaus

Menetelmä soveltuu massiivirakenteiden, kuten betoni- ja tiilirakenteiden, kuivaamiseen. Menetelmässä on periaatteena rakenteen jaksottainen lämmittäminen ja jäähdyttäminen, joten toimenpiteellä saadaan ”pumpattua” ylimääräinen kosteus rakenteesta ulos.

Kosteuden siirryttyä rakenteen pinnalle se tuuletetaan puhaltimilla tai tilakuivaimella pois. Vastaavaan menetelmään perustuvia laitteita ovat myös sauvakuivaimet, lämpömatot ja mikroaaltokuivaimet.(rakennustieto)

Eristetilakuivaus

Eristetilakuivaus Eristetilojen kuivaukseen on kolme erilaista menetelmää: imukuivaus, puhalluskuivaus ja imu-puhalluskuivaus. Pääperiaatteena on saada ilmaa liikkumaan esim. kaksoisalapohjan eristetilassa tai sandwich-elementin eristetilassa. Rakenteeseen porataan halkaisijaltaan 32–50 mm:n reikiä noin 1–1,5 metrin välein. Porattuihin reikiin rakennetaan imu-/puhalluskanavat esimerkiksi 50 mm:n muoviviemäristä. Putkistoa asennettaessa on huomioitava, että kanaviston tulee kestää painetta ja lämpöä.

Menetelmän mukaan kanaviin asennetaan joko ali- tai ylipainepuhaltimet ilman kierrättämiseksi. Eristetilan imukuivaus Imukuivauksessa rakenteesta imetään kosteaa ilmaa pois, jolloin korvausilmareikien kautta eristetilaan siirtyy huoneilmasta koneellisesti kuivattua ilmaa.

Eristetilan puhalluskuivaus Puhalluskuivauksessa rakenteeseen puhalletaan koneellisesti kuivattua ilmaa, jolloin kostea ilma siirtyy korvausilmareikien kautta rakenteesta pois. Eristetilan imu-puhalluskuivaus Imu-puhalluskuivauksessa rakenteeseen puhalletaan korkeapainepuhaltimella kuivaa ilmaa ja samanaikaisesti toisella puhaltimella kostea ilma imetään pois. Järjestelmän etuna on, että kuivaus tapahtuu kokonaan rakenteen sisällä. (rakennustieto)

Seuranta

Seuranta Kaikissa kuivausmenetelmissä kuivauksen etenemistä seurataan rakennekosteusmittauksin. Mittauksia tehtäessä on huomioitava kuivauksesta johtuen rakenteiden tasaantumisajat.

Varsinkin lämmöllä kuivatessa tulee rakenteiden olla riittävästi jäähtyneitä ennen mittauksien suorittamista. Myös eristetilan kuivauksissa tulee antaa rakenteen tasaantua 1–2 päivää. Tavoitekosteutena on eristetilojen kohdalla kuivata rakenteet tasapainokosteuteen ympäröivien tilojen kanssa. Pinnoitettavissa rakenteissa rakenne kuivataan pinnoitteen valmistajan antamien raja-arvojen alapuolelle.

Kuivauksen loputtua suoritetaan loppumittaukset ja mittatulokset kirjataan kuivauksen loppuraporttiin. Loppuraporttiin kirjataan myös kuivauksessa käytetyn energian määrä (kWh).(rakennustieto)

Desinfiointi

Korjaustoimiin liittyvää mekaanista puhdistusta voidaan kuitenkin perustellusta syystä tehostaa desinfiointikäsittelyn avulla. Syynä voi olla esimerkiksi hajuhaitan vähentäminen tai elinkykyisten mikrobien tappaminen, kun sitä ei ole voitu mekaanisella puhdistuksella poistaa esimerkiksi viemärivaurioiden korjaamisen yhteydessä.

Mahdollisen kemikaalijäämän vähentämiseksi desinfiointikäsittely kohdistetaan vain desinfioitaviin pintoihin.